Digitaalisuus on arkipäivää jo meille kaikille: pankkiasiat tai lippujen ostot hoituvat digitaalisilla sovelluksilla, ja ranteessa oleva kello mittaa taukoamatta suoriutumistamme.
Rakennusalallakin digitaalisuus on nostanut päätään mm. ympäristöministeriön KIRA-digi –hankeen muodossa ja liikenneministeriökin liputtaa vahvasti digitalisaation puolesta. Tietomallit ovat jo käytössä edistyksellisimmillä työmailla ja arkea helpottamaan on kehitetty sovelluksia mm. työturvallisuuden parantamiseen. Mutta kokonaisuudessaan rakennusala on digitalisaatiossa jälkijunassa.
Myös alan tuottavuus on kehittynyt selvästi hitaammin kuin muussa teollisuudessa. Työmaalla 60-70% työajasta kuluu odotteluun, mikä on rakennusalalla yleisesti tunnustettu ongelma. Tuottavuutta ovat syöneet myös lisääntynyt vaatimustaso ja kasvaneet laatuvaatimukset.
Jos rakennusprojektissa ei tiedetä missä ollaan ja mitkä ovat tuotannon pullonkaulat, ei kehittäminen ole mahdollista. Liikuntaa harrastavilla on keinot mitata ja analysoida suorituksia tulosten parantamiseksi.
Digitaalisuus mahdollistaa tehokkaan, oikea-aikaisen ja kattavan tiedon keräämisen työsaavutuksista ja aikataulun pullonkauloista ja vaikkapa betonin kuivumisesta myös rakennustyömailla. Kerätyn tiedon analysoinnin kautta suorituksen parantaminen on mahdollinen myös rakentamisessa.
Muutos on alkanut. Se tulee olemaan rakentamisessa lopulta yhtä suuri, kuin se on ollut vaikkapa pankki- tai media-alalla.
Olemme läpimurron kynnyksellä rakennusalan digitalisaatiossa, ja se tapahtuu vauhdilla. Nyt punnitaan, ketkä pysyvät mukana. Nopeimmat korjaavat suurimman hyödyn.