BLOGI

Henry Tennberg – Infrakunnossapito ja kelinhallinta

Kilometrejä kunnossapitoasioiden parissa on kertynyt reilut 40 vuotta. Matkaan on mahtunut monimuotoisia rooleja eri kokoisissa organisaatioissa. Vuonna 2015 perustin oman RoadMeteo Oy -yrityksen, joka keskittyy infrakunnossapidon ja kelinhallinnan palveluihin: konsultointiin, koulutukseen ja työsuoritteisiin. Voidaankin todeta, että alan asiantuntijuus on jo hiljalleen selkäytimessä.

Tiivistettynä infrakunnossapidon ja kelinhallinnan palveluihin kuuluvat teiden ja katujen kunnossapito: auraukset, suolaukset, päällysteet, liikennemerkit & viheralueet. Niihin sisältyy myös konsultointipalveluita palveluntuottajille eli käyttäjän näkemyksiä eri palveluihin ja sovelluksiin.

Kelinhallinnan koulutuksissa käydään läpi meteorologiaa: miten seurataan säätä, keliä, ja miten muuttuvat keliolosuhteet vaikuttavat eri toimenpiteisiin. Tiestö- ja kelintarkastukset ovat yleisen tason tarkastustoimia, ja niiden pohjalta tehdään tarvittavia toimenpiteitä.

Tuotettu tieto on vielä hyvin pirstaloitunutta

Maailma on muuttunut, erityisesti digitaalisuus on tullut entistä voimakkaammin mukaan prosessien eri vaiheisiin. Vuosina 2005–2006 oli monella vielä kynnys lähettää tekstiviestejä. Nyt kaikilla on käytössään uudenaikaiset älypuhelimet ja/tai tabletit. – digiloikka on ollut merkittävä ja nopea alan toimijoille. Merkittävin ero on siinä, että laitteet ovat kehittyneet ja niillä pystytään ottamaan nopeasti sekä tehokkaasti kaikki tarvittava hyöty irti. Aiemmin eri palveluntarjoajia (tiedontuottajia) oli vähän. Nyt markkinoilla on paljon palveluntarjoajia, ja erilaista dataa on tarjolla paljon. Haasteeksi on muodostunut se, että tuotettu tieto on hyvin pirstaloitunutta.

Asiakkaalle tilanne voi olla haastava, sillä kun tietoa on paljon saatavilla, tulee myös ymmärtää se, millaisella tiedolla on konkreettista arvoa ja merkitystä omalle toiminnalle. Ensiarvoisen tärkeää on muodostaa itselle jonkinasteinen fokus tekemisen osalta.

Fluent Kunto -sovellusta hyödynnetään jo useissa infrakunnossapidon ja kelinhallinnan kohteissa. Järjestelmällä todennetaan, mitä on konkreettisesti tehty. Tilaajat näkevät tehdyt ja tekeillä olevat toimenpiteet. Sovelluksella päästään kirjaamaan eri huomioita: työaikanseuranta, materiaaliseuranta, tarvittavat työlajit ja katu- sekä tieverkkojen tarkastukset. Kun kaikki tiedot ovat hyvin ja reaaliaikaisesti dokumentoidut, se mahdollistaa myös hyvän raportoinnin.

Aistinvarainen valvonta ja seuranta vähenee

Tulevaisuudessa kilpailu tulee olemaan kovaa. Kokonaisuudet kehittyvät automaattiohjauksiin ja -hälytyksiin. Erilaisten sovellusten avulla mahdolliset virheet saadaan jatkossa minimoitua.
Erityisesti laadunvarmistukseen hyödynnetään jatkossa entistä enemmän ohjelmistoja.
Digitaalisuus on jo nyt vahvasti tekemisessä läsnä, mutta sen hyödyntäminen tulee lisääntymään entisestään.

Ohjelmistopalvelujen tuottajille antaisin semmoisen vinkin, että palveluiden suunnittelijoilla tulisi olla erittäin laaja ja hyvä näkemys siitä työstä, jota konkreettisesti kohteissa tehdään. Sen tulisi kattaa sopimusosaamista, tilaajan näkemystä ja urakoitsijan näkemystä, jotta järjestelmästä saataisiin mahdollisimman yhtenäinen ja tehokas työkalu. Nyt eletään vielä siinä maailmassa, jossa myyjä tarjoaa ratkaisua yhteen tai muutamaan osa-alueeseen. Vasta sen jälkeen aletaan muokkaamaan palvelua muihin osa-alueisiin sopivammaksi. Tämä usein viivästyttää ohjelmistojen käyttöönottoa ja lisää kustannuksia.

Katsoisin, että jatkuva asiakkaan ja palveluntuottajan vuorovaikutteinen yhteistyö jo suunnitteluvaiheesta alkaen on hyvin tärkeää. Joustava kehittäminen tarpeiden selkeytyessä ja muuttuessa on perusta hyvälle asiakassuhteelle.

Henry Tennberg
infrakunnossapidon ja kelinhallinnan palvelut
Jaa sosiaalisessa mediassa